Eräs laajimmista kirjallisista teoksistani (tähän asti), jota ei ole ennen julkaistu, sen on äidinkielenopettaja lukenut, kovasti kehui, silti sopivaa foorumia ei julkaisulle löytynyt - ennen kuin nyt. Pyrin sen kirjoittamaan ja julkaisemaan sitä mukaa, luku kerrallaan.Seuraavasta alkaakin sitten alkuperäinen johdantoteksti.
Kirjoitin pari kuukautta sitten omaelämänkertaa elämäni tytöistä ja kun siinä tultiin Miran kohdalle, en voinut sitä enää jatkaa. Sille tarinalle oli saatava onnellinen loppu. Aloin raapustella irtonaisille ruutupapereille noin kuukausi sitten, milloin missäkin, tosin yleensä jollakin koulutunnilla. Tällä hetkellä papereita on pöydällani levällään toistakymmentä. Niistä olen kirjoittanut tekstiä jo toistakymmentä sivua, veikkaisin sivuja tulevan noin sadasta kahteensataan. Toivon kirjan (tai mikä teksti nyt onkaan) valmistuvan siihen hetkeen mennessä, mistä kirjan tapahtumat alkavat, ensimmäisen lukukauden viimeiseen koulupäivään.
Nimestäkään en vielä ole varma, mutta tuo ”Kuin kultaa on hiuksensa vaan” sattui Miraan sopimaan, ja sen löysin laulusta ”Hyvännäköinen”. Muutkin runonpätkät ovat pääosin valmiiksi kirjoitettuja, kauniinpia ne sellaisena ovat. Lukujen nimet ovat pääosn laulujen nimiä, jotka sopivat enemmän tai vähemmän lukujen sisältöön.
Toivottavati kirjassa esiintyvät henkilöt eivät loukkaannu siitä, että heidät mainitsen. Ainiin. Älkää viittikö pilkata mua tästä. (ainakaan kauheasti)
